Asetyylointi

Asetyylointi on kemiallinen ja biokemiallinen reaktio, jossa asetyyliryhmä (CH3CO−) siirtyy molekyyliin. Reaktiossa käytetään erilaisia asetyylilähteitä: kemiallisessa synteksissä asetyylikloridia tai asetyylivetyä sekä biologisissa prosesseissa asetyylikoA (acetyl-CoA). Asetylointi voidaan jakaa kemialliseen (ei entsymaattinen) ja entsymaattiseen asetylointiin.

Biologiassa asetylointi on keskeinen posttranslaatiollinen modifikaatio, jolla säädetään proteiinien toimintaa, sijaintia ja vakautta. Histonien asetylaatio on tunnetuimpia, ja se vaikuttaa kromatiinin rakenteeseen sekä geenien ilmentymiseen. Tämän modifikaation suorittavat histon acetyltransferases (HATs), kun taas deacetylointi tapahtuu histon deacetylases (HDACs). Lisäksi on yleisiä N- ja O-tyypin asetylaatioita proteiineissa, mukaan lukien N-terminaalinen asetylaatio ja eri sokeri- tai muiden ryhmien O-asetylaatiot, jotka voivat muuttaa proteiinien toimintaa ja vakauden.

Kemiallisessa merkityksessä asetylaationäytteet voivat muokata yhdisteiden lipofiilisyyttä, solubillisuutta ja biologista aktiivisuutta. Sitä hyödynnetään lääke- ja materiaaliteollisuudessa esimerkiksi muokkaamalla molekyylien ominaisuuksia tai suojaamalla herkkiä toiminnallisia ryhmiä reaktioilta. Esimerkkejä ovat sekä proteiinien että pienmolekyylien asetylaatioprotokollat.

Yhteenveto: asetyylointi on laaja ja monipuolinen ilmiö sekä luonnollisissa biokemiallisissa poluissa että teollisissa synteesiprosesseissa, jolla on huomattava vaikutus molekyylien rakenteeseen, toimintaan ja sovelluksiin.