Arviointitavat

Arviointitavat ovat ne menetelmät ja käytännöt, joilla oppilaitokset mittaavat oppimisen tavoitteiden saavuttamista ja dokumentoivat suoriutumista. Ne määrittelevät, milla tavoin osaaminen mitataan ja millaista palautetta oppilaille annetaan. Arvioinnin suunnittelussa pyritään yhdistämään oppimisen tukeminen sekä oikeudenmukainen ja läpinäkyvä lopullinen arviointi.

Arvioinnin jaottelu tapahtuu usein formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin mukaan. Formatiivinen arviointi tapahtuu oppimisprosessin aikana ja sen tarkoituksena on tukea kehittymistä antamalla palautetta sekä ohjaamalla oppimistehtäviä. Summatiivisessa arvioinnissa mitataan lopullista suoriutumista jakson tai tutkinnon päättyessä.

Arviointitapoihin kuuluu monia menetelmiä, kuten kirjallinen koe, suullinen koe, tehtävä- ja projektiarviointi sekä portfolio- tai työelämälähtöiset suoritukset. Lisäksi käytetään ryhmäarviointia, itsearviointia ja vertaisarviointia sekä erilaisia demonstrointi- ja näyttötilejä. Arviointien valinnassa otetaan huomioon oppimisen tavoitteet sekä oppilaiden erilaiset lähtökohdat.

Kriteeriperusteisuus ja rubriikit ovat yleisiä keinoja varmistaa tasavertainen ja läpinäkyvä arviointi. Ennalta määritellyt kriteerit kuvaavat, mitä osaamista ja suoriutumista odotetaan, ja rubriikki esittelee eri tasot ja niihin liittyvät odotetut merkit.

Arviointitavat on yleensä määritelty opetussuunnitelmassa tai opetuksen järjestäjän ohjeistuksissa, ja niiden tarkoituksena on tukea oppimista sekä antaa luotettava kuva suorituksesta. Esteettömyydellä ja yhdenvertaisuudella on keskeinen rooli arvioinneissa.