Arteriolaariset

Arteriolaariset verisuonet, eli arteriolit, ovat pienikokoisia verisuonia, jotka haarautuvat valtimoista ja johdattavat veren kapillaariverkostoon. Niiden tehtävä on säädellä kudosten verenvirtausta ja mikroverenkierron verenpainetta sekä toimia vastusverisuonina.

Arteriolien läpimitta on noin 10–100 mikrometriä. Seinämä koostuu tunica intimaa, tunica mediaa ja usein ohutta tunica adventitiota. Pienimmissä arterioleissa on vain yksittäisiä sileitä lihassoluja, suuremmissa useampia; tämä rakenne mahdollistaa nopeasti reagoivat supistumiset ja laajentumiset. Arteriolit ovat keskeisiä paineen ja virtaaman säätelyssä mikroverenkierrossa.

Toiminnallisesti arteriolit ovat vastusverisuonia, jotka säätelevät verenvirtausta kapillaarialueille ja siten kudosten perfuusiota sekä kokonaisvastusta. Verivirta muokkautuu tarpeen mukaan vasokonstriktiolla ja vasodilataatiolla. Paikalliset metaboliset tekijät (kudosjännitys, CO2, O2, pH), endoteelin välittäjäaineet (esim. NO ja endoteliini), sekä autonominen hermosto ja hormonaalinen säätely vaikuttavat arteriolien tonuksiin.

Pulmonaarisella ja systeemisellä verenkiertotasolla arteriolit eroavat: pulmonaariset arteriolit reagoivat hypoksiaan pääasiassa vasokonstriktiolla, kun taas systeemisellä puolella paikallisilla metabolisilla tekijöillä on suurempi rooli.

Kliinisesti arterioloskleroosi tarkoittaa arteriolien seinämien paksuuntumista. Hyaliininen arterioloskleroosi liittyy pitkäaikaiseen hypertensioon ja diabetes mellitus; hyperplastinen arterioloskleroosi liittyy malignanttiin hypertensioon. Nämä muutokset voivat vaikuttaa munuaisten verenkiertoon (nefroskleroosi) ja verkkokalvon verisuonistoon (diabeettinen retinopatia).