Argumentoinnin

Argumentoinnin on prosessi, jossa esitetään syitä ja todisteita väitteen puolesta tai vastaan. Se on keskeinen osa tieteellistä kriittistä ajattelua sekä arkista keskustelua, jossa mielipiteet ja päätökset joutuvat perustelluiksi. Hyvin rakennettu argumentti on selkeä, relevanteihin seikkoihin nojaava ja mahdollisimman johdonmukainen.

Rakenne perustuu usein väitteeseen, sen perusteisiin sekä mahdollisiin takauksiin tai kannatuksiin; lisäksi huomioidaan vastaväitteet ja niihin vastaaminen. Eräs tunnettu keino on Toulminin malli, jonka osia ovat väite, perusteet, takaaminen, vastaväitteet ja lievennykset. Tällainen rakenne auttaa erottamaan todistettavan ja todistamisen kannalta relevantit osat.

Argumentoinnin päätyyppejä ovat deduktiivinen, induktiivinen ja abduktiivinen päättely. Deduktiivisessa argumentaatiossa johtopäätös seuraa väitteestä loogisesti; induktiivisessa yleistyksiä tehdään tilastollisesti tai todennäköisesti; abduktiivinen etsii parasta selitystä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lisäksi käytetään analogioita, syy-seuraus -näkökulmia sekä tilastollisia todisteluja.

Hyvä argumentti on lisäksi selkeä, relevanteihin seikkoihin keskittyvä ja loogisesti etenevä sekä osoittaa väitteen todistettavuuden. Se ottaa huomioon mahdolliset vastaväitteet ja tarjoaa niihin vastaukset. Kritiikillinen ajattelu ja argumentaation etiikka korostavat totuudenmukaisuutta, reiluutta sekä sitä, ettei retoriikan keinoin harhauteta kuulijaa.