Argumentaatioprosessin

Argumentaatioprosessi tarkoittaa väitteiden muodostamisen, todisteiden keräämisen ja niiden perusteiden arvioinnin systemaattista toimintaa. Sen tavoitteena on tuottaa selkeitä, perusteltuja ja mahdollisesti kestäviä johtopäätöksiä sekä edistää ymmärrystä ja päätöksentekoa. Prosessi liittyy sekä tieteelliseen että arkipäiväiseen keskusteluun, debattiin sekä oikeudellisiin että opetuksellisiin konteksteihin.

Keskeisiä osia ovat väite, todisteet ja perusteet sekä vastaväitteiden kohtaaminen. Väite on esitettävä niin, että se voidaan tukea; todisteet voivat olla havaintoja, tilastoja, lähdeviitteitä tai kokeellisia tuloksia; perusteet eli päättelyn logiikka osoittavat, miksi todisteet tukevat väitettä. Hyvin muodostettu argumentti huomioi myös mahdolliset epävarmuudet ja rajoitteet sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset näkökulmat.

Argumentaation tyypit jakautuvat usein deduktiivisiin ja induktiivisiin päättelyihin. Deduktiivinen päättely tähtää varmuuteen, kun taas induktiivinen päättely tarjoaa todennäköisiä johtopäätöksiä. Pätevyys, voima ja relevanssi ovat keskeisiä kriteerejä argumentin laadun arvioinnissa, eikä kaikkia väitteitä voi hyväksyä samalla perusteella.

Teoreettisesti argumentaatiota tarkastellaan sekä logiikan että retoriikan ja kielitieteen näkökulmista. Käytännössä konteksti ja yleisö vaikuttavat, miten väitteitä esitetään ja mitä hyväksytään. Tukena voidaan käyttää yleisiä malleja, kuten Toulminin malli, mutta toiminta on monin tavoin kontekstisidonnaista ja oppimisen väline.