Antiplatelettilääkitys

Antiplatelettilääkitys viittaa lääkkeisiin, jotka estävät verihiutaleiden toimintaa. Verihiutaleet ovat pieniä verisolmuja, jotka auttavat veren hyytymisessä, mutta niiden liiallinen aktiivisuus voi johtaa veritulppien muodostumiseen verisuonissa. Nämä tukokset voivat aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia, kuten sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Antiplatelettilääkitys vähentää verihiutaleiden kykyä takertua toisiinsa ja muodostaa hyytymän, mikä pienentää veritulppien riskiä.

Yleisimmin käytettyjä antiplatelettilääkkeitä ovat asetyylisalisyylihappo (ASA) ja klopidogreeli. Asetyylisalisyylihappo, joka tunnetaan myös aspiriinina, estää erästä entsyymiä, joka on välttämätön verihiutaleiden aktivaatiossa. Klopidogreeli puolestaan estää verihiutaleiden pinnalla olevaa reseptoria, johon tietyt verihiutaleiden aggregaatiota edistävät aineet sitoutuvat. Näitä lääkkeitä käytetään usein potilailla, joilla on ollut sydän- tai verisuonitapahtumia, tai jotka ovat suurentuneessa riskissä sairastua niihin.

Antiplatelettilääkityksen käyttöön liittyy myös riskejä, joista merkittävin on lisääntynyt verenvuotoriski. Koska lääkkeet estävät veren hyytymistä, pienetkin vammat voivat aiheuttaa pidempiä ja voimakkaampia verenvuotoja. Siksi lääkitystä määrätään aina huolellisen harkinnan jälkeen, ja potilaita ohjeistetaan tarkasti sen käytöstä ja mahdollisista haittavaikutuksista. Lääkärin valvonta on tärkeää hoidon aikana, ja lääkityksen keskeyttämistä tai aloittamista ei tule tehdä ilman lääkärin lupaa. Muita antiplatelettilääkkeitä ja niiden yhdistelmiä käytetään tietyissä tilanteissa, kuten sepelvaltimotautipotilailla pallolaajennuksen jälkeen.