Anoksinen

Anoksinen tarkoittaa tilaa, jossa vapaasti liikkeellä oleva happi (O2) on käytännössä poissa tai sen määrä on erittäin pieni. Termiä käytetään kuvaamaan hapettomia tai erittäin hapettomia ympäristöjä, kuten vesistöjä, sedimenttejä sekä joitakin maaperän kerroksia. Anoksiset olosuhteet johtavat usein anaerobiin mikrobitoimintaan sekä muihin hapettomien olosuhteiden kemiallisiin reaktioihin.

Synty: Anoksisia oloja esiintyy erityisesti veden pysähtyessä ja stratifikaatiossa sekä rehevöityneissä vesistöissä, joissa orgaaninen aine hajoaa nopeasti ja kuluttaa happea. Sedimenteissä hapen saanti pohjasta voi olla rajallista, ja hapettomien olosuhteiden kehittymistä tukevat korkea orgaanisen aineksen kuormitus sekä matala sekoitus.

Vaikutukset: Hapen puute vaikuttaa vesieliöihin ja voi johtaa kalakantojen vähenemiseen sekä elinympäristöjen muokkautumiseen. Anaerobinen mikrobitoiminta tuottaa sulfideja (rikkiyhdisteitä) ja metaania sekä muuta vähähappista kaasua. Ravinteiden vapautuminen sedimentistä voi lisätä rehevöitymistä ja muuttaa biogeokemiallisia kiertoja.

Mittaus ja merkit: DO-pitoisuus (dissolved oxygen) mitataan mg/L. Pitkään jatkuvaan hapen puutteeseen viittaavat hyvin alhaiset DO-arvot sekä redox-tilan muutokset (Eh) ja sulfideja sedimentissä.

Esimerkkejä: Itämeri ja Musta meri ovat tunnettuja anoksisista pohjakerroksistaan, ja monissa järvissä esiintyy kausiluonteista anoksia rehevöitymisen ja lämpötilavaihtelujen seurauksena.

Hallinta: ravinnekuormituksen vähentäminen sekä vesistöjen sekoittamisen ja kosteikkojen palauttamisen avulla voidaan ehkäistä anoksia. Lisäksi voidaan hallita sisäistä kuormitusta ja pyrkiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.