Alkoholissa

Alkoholissa on suomalainen termi kuvaamaan tilaa, jossa ihminen on alkoholin vaikutuksen alaisena. Se ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, mutta sitä käytetään yleisesti todennäköisen humalatilanteen ja siihen liittyvän toimintakyvyn heikentymisen kuvaamiseen. Alkoholin vaikutus vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu juotavan aineen määrästä, nopeudesta, ruokailusta sekä henkilön painosta, sukupuolesta ja käytetyistä lääkkeistä.

Etanoli, alkoholin vaikuttava aines, on keskushermostoa lamaavasti vaikuttava aine. Se imeytyy ruoansulatuskanavasta ja kulkeutuu verenkiertoon sekä aivoihin, missä se hidastaa hermosolujen toimintaa. Pienet määrät voivat heikentää harkintaa ja reaktiokykyä, suuremmat annokset voivat aiheuttaa kömpelyyttä, puheenhuisua ja tajunnan tilan muuttumista. Verensaanti ja kehon ominaisuudet määrittävät, kuinka voimakkaasti alkoholi tuntuu yksilöllä.

Verestä alkoholin määrä mitataan yleensä BAC:ina (blood alcohol concentration) tai promilleina (‰). Pitoisuus riippuu juodun määrän lisäksi ajasta, ruoalla, kehon koostumuksesta ja aineiden yhteiskäytöstä. Lainsäädäntö ja käytännöt vaihtelevat maittain; ajaminen ja tietyt työt voivat olla kiellettyjä tai rajoitettuja alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lyhytaikaiset riskit alkoholin käytössä ovat onnettomuudet, tapaturmat sekä myrkytyksen oireet, kun taas pitkäaikainen runsas käyttö lisää maksasairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä erilaisten syöpien riskejä. Alkoholin käyttö voi vaikuttaa mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin. Kohtuus, ruokailu ennen juomista, nesteytys ja alkoholin käytön seurantaa tukevat toimet auttavat vähentämään haittoja. Apua ja tukea on saatavilla terveydenhuollosta sekä vertaistuesta tarjoavista palveluista.