Adessiivimuodot

Adessiivimuodot ovat suomen kielen sijamuodon, adessiivin, muotoja. Ne ilmaisevat sekä sijainnin pinnan päällä että paikan olemassa oloa että niihin liittyviä omistussuhteita joissakin lauseyhteyksissä. Yleensä adessiivia käytetään paikantamiseen sekä tosiasian ilmaisuun, jossa jokin on jonkin päällä, sekä ilmauksissa kuten "minulla on" omistussuhteen ilmaisemiseen.

Morfologisesti adessiivin muodostavat yleensä yksikössä -lla tai -llä ja monikossa -illa tai -illä. Esimerkkejä: pöytä sanoina yksikössä pöydällä; kukka yksikössä kukalla. Monikossa esimerkiksi pöydät → pöydillä ja kirjat → kirjoilla; koira → koiralla, koirat → koirilla. Adessiivimuotot taipuvat samalla tavalla adjektiivein ja adjektiivien kanssa, jolloin esimerkiksi "iso pöytä" sanotaan "isolla pöydällä" ja "isoja pöytiä" ei käytetä tässä muodossa, vaan taivutus seuraa samaa periaatetta kuin substantiivien.

Käyttöalueet jakautuvat käytännön tavoin. Paikan päällä olo tai sijainti pinnan päällä palautuu usein adjektiivin ja substantiivin yhteistoiminnassa: "kissa on pöydällä" tai "kissa on isolla pöydällä." Omistussuhteen ilmaisu tapahtuu usein pronominaalin kanssa luvulla "minulla on" tai "hänellä on"; näissä käytetään adessiivimuotoa, kuten "minulla on auto" tai "hänellä on kirja." Aikakonteksteissa adessiivi esiintyy myös ajanilmauksissa, esimerkiksi "aamulla" tarkoittaen tiettyä ajankohtaa.

Adessiivimuotoja käytetään laajasti suomalaisessa tekstissä, ja ne muodostavat keskeisen osan locatiivisten sijamuotojen järjestelmästä kongruenttisesti muiden sijamuotojen kanssa.