Abundanssi

Abundanssi on ekologian käsite, joka viittaa lajin yksilöiden kokonaismäärään tietyllä alueella tai tilavuudessa. Se antaa kokonaisnäkymän populaation koosta ja toimii perusta monille ekologiikille analyyseille. Abundanssia voidaan tarkastella sekä absoluuttisena määränä että suhteellisena määränä suhteessa muuhun yhteisöön.

Absoluuttinen abundanssi tarkoittaa lajikohtaista N-arvoa, eli sitä, kuinka monta yksilöä lajilla on määritellyllä alueella. Sitä voidaan esittää myös tiheytenä (density), joka on abundanssi jaettuna alueen pinta-alalla tai tilavuudella. Tiheys ilmoitetaan useimmiten yksilöinä pinta-alaa kohti (esimerkiksi yksilöitä neliömetrissä). Suhteellinen abundanssi kuvaa puolestaan lajikohtaisia osuuksia yhteisestä populaatiosta, esimerkiksi Ni / Σj Nj, eli kunkin lajin yksilöiden osuutta kaikista lajeista.

Mittaustavat vaihtelevat riippuen siitä, tutkitaanko kasvillisuutta, eläinpopulaatioita tai mikrobiota. Kasvillisuuden abundanssissa käytetään usein kvadrattitekniikkaa ja transect-matkoja, kun taas eläinpopulaatioissa sovelletaan capture–recapture -menetelmiä, distance-samplingia tai registreoitua havaintopäiväkirjoja. Abundanssia arvioitaessa korostuvat havaintojen detektioprosentti ja mahdolliset harhat sekä tilastollinen epävarmuus.

Käyttöalueet kattavat luonnonsuojelun, biodiversiteetin seurannan, ekosysteemipalvelujen arvioinnin sekä ekologisen mallintamisen. Abundanssi auttaa ymmärtämään populaation tilaa, sen muutoksia ajassa ja paikoittain sekä lajiyhteisön rakennetta.

Rajoitteita ovat havainto- ja mittausvirheet, skaalat sekä ympäristötekijöiden vaihtelu, jotka voivat muuttaa abundanssin arviota. Siksi tuloksia tulkitaan usein epävarmuusmittareiden kanssa ja täydennetään useilla keräyksillä sekä monilla mittausmenetelmillä.