ASCIItiedostot

ASCIItiedostot ovat tekstitiedostoja, joiden sisältö on tallennettu ASCII-merkistön mukaan. ASCII on 7‑bittinen merkistö, jolla on 128 merkkiä (0–127), mukaan lukien kontrollimerkit sekä näkyvät merkit aakkoset, numerot ja välilyönnit. Tiedostot ovat muotoiluttomia: ne sisältävät vain merkkijonon ja rivinvaihdot, eivät grafiikkaa tai muotoilua.

Nykykäytännöissä monet ASCIItiedostot tallennetaan UTF‑8‑koodauksella, jolloin ASCII-merkkejä tallennetaan samalla tavoin kuin perinteisessä ASCII: silloinkin tiedostot sisältävät ASCII-merkkejä identtisenä. Tämä tekee ASCII-alueen osittaisesta sisällöstä yhteensopivan monien ohjelmien ja järjestelmien kanssa.

Rivinvaihdot voivat poiketa eri käyttöjärjestelmissä: Windows käyttää CRLFia, Unix/Linux LF:ää ja vanha Mac CR:ää. Tämä voi aiheuttaa muotoilun häiriöitä, jos tiedostoa tulkitaan väärin.

Käyttökohteet: konfiguraatiotiedostot, lähdekoodi, lokit sekä muut datan siirtoon ja inhimilliseen luettavuuteen liittyvät tilanteet. ASCII-tiedostot ovat helposti versionhallittavissa ja siirrettävissä eri alustoille.

Historia: ASCII kehitettiin 1960‑luvulla ja standardoitiin vuonna 1963. Se tarjosi yhteisen tavan esittää merkkejä tietokonein. Laajennukset 8‑bittisiin merkein ja myöhemmin Unicode ovat korvanneet ASCII:n kattavammilla merkeillä, mutta ASCII-alkuperäisen sisällön käyttö jatkuu. Nykyisin yleisin tapa tallentaa ASCII-merkit on UTF‑8, joka on ASCII-yhteensopiva.

Parhaat käytännöt: monikielisen sisällön kanssa käytä UTF‑8:aa; ASCII-tiedostot soveltuvat hyvin ohjelmistokehitykseen, konfigurointiin ja data-vaihtoon, kun halutaan keveä ja ihmisluettava muoto.