1910luvun

1910-luvun viitataan vuosiin 1910–1919. Tämä vuosikymmen oli maailmanlaajuinen ja monisyinen jakso, jossa sotilaalliset konfliktit, poliittiset mullistukset sekä nopea yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos muuttivat useiden maiden kehitystä.

Poliittinen ja sotilaallinen kehitys oli keskeinen piirre. Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) mobilisoi suuria sotilaallisia reservadoja ja järjesti koko maailman sotateille. Sota johti suurien imperiumien, kuten Itävalta-Unkarin ja Ottomaanien valtakunnan, romahtamiseen ja edesauttoi Venäjän vallankumousten sekä monien kansallisromanttisten liikkeiden nousua. Sodan päättyminen merkitsi valtioiden rajojen uudelleenmäärittelyä ja pitkällisiä kansallisia sekä alueellisia muutoksia; rauhansopimukset, mukaan lukien Versaillesin rauha, muovasivat maailmanpolitiikkaa 1920-luvulle saakka.

Sosiaalinen ja taloudellinen kehitys kulkivat usein sodan kustannuksella. Maailmanlaajuinen influenssaepidemia 1918–1919 aiheutti laajoja inhimillisiä menetyksiä. Sodan aikana ja sen jälkeen naisten asema työelämässä ja yhteiskunnallisessa elämässä muuttui merkitsevästi monissa maissa, ja työväenliikkeen sekä kansalaisoikeusliikkeiden toiminta kiristyi.

Teknologian ja kulttuurin saralla 1910-luvulla tapahtui nopeita muutoksia. Lentopuvut yleistyivät ja autojen sekä teleteknologian kehitys kiihtyi. Elokuva muuttui massamediaksi hiljaisen aikakauden kera, ja taiteessa sekä kirjallisuudessa syntyi erilaisia modernismin suuntauksia. Tiedettä leimasivat suuret löytöretket sekä teoria- ja käytäntölähtöiset mullistukset.

1910-luvun lopulla maailma koki sekä lopettamattomia sotia että uudenlaisen kehityksen ja muuttuneen valtajänteen, joka valmisteli monia 1920-luvun kokemuksia.