äänitteissä

Äänite (plural: äänitteet) tarkoittaa tallennettua ääntä, kuten puhetta, musiikkia tai muutakin äänellistä ilmaisua. Käytettyjä tallennusmedioita on historiassa ollut useita, from magnetisista nauhoista ja levykkeistä digitaalisiin tiedostoihin. Sitä kautta syntyvät äänitteet voivat olla sekä yksittäisiä tallenteita että kokonaisia ääniteaineistoja.

Käyttökohteet ja merkitys

Äänitteet ovat keskeisiä lähteitä monilla tieteenaloilla. Kansantarinoita, kieliä ja keskustelun käytäntöjä tutkivat ethnografiset ja kielelliset tutkimukset tallentavat usein haastatteluja, keskusteluja tai lausuntoja äänitteisiin. Musiikin tutkimuksessa äänitteet tarjoavat tallennettua esitysmateriaalia ja äänitietoa. Arkistoissa ja kirjastoissa äänitteet säilytetään sekä kulttuuriperinnön että tutkimuksen näkökulmasta ja niille laaditaan metatietoa kuten otsikko, tallennuspäivä, puhujat ja tallenteen lähde.

Käytännöt ja käytettävyys

Äänitteet voivat olla alkuperäisiä kenttätallenteita, niistä tuotettuja transkriptioja sekä digitaalisesti jäljentejä. Digitaalinen arkistointi helpottaa hakua, linkittämistä ja suojausta, mutta muovaantuu tallennus- ja atribuutiokäytäntöihin, kuten tekijyystiedot ja käyttöoikeudet. Julkistettavissa kokoelmissa äänitteet yhdistetään usein sekä kuuntelemaan että tutkimukseen soveltuviin metadataan.

Kielitieteellinen näkökulma

Suomen kielessä äänitteissä tarkoittaa "in the recordings" ja on esimerkki inessiivisen monikon käyttöä. Lähestymistavat muuttuvat, kun siirrytään digitaalisiin tiedostoihin, mutta kieli- ja kulttuurilöydöt säilyvät äänitteiden eduilla suurelle yleisölle.