Äänipuheluita

Äänipuhelu tarkoittaa puhelutapahtumaa, jossa kaksi tai useampi osapuoli keskustelee äänellä. Termi kattaa sekä perinteiset kiinteän puhelinverkon (PSTN) yli tapahtuvat puhelut että nykyään yleisesti käytetyt digitaalisen ja Internetin välityksellä kulkevat yhteydet. Puhelu muodostuu äänisignaalin muuntamisesta sähköiseksi, sen siirtämisestä verkon kautta ja takaisin kuulokkeille tai kaiuttimille.

Historian aikana suurin osa äänipuheluista kulki kiinteän puhelinverkon kautta, mutta nykyään suurin osa liikenteestä on VoIP- ja mobiiliverkkojen varassa. VoIP-puheluissa puhe paketoidaan ja lähetetään IP-verkossa. Signaalointiin käytetään protokollia kuten SIP tai H.323, ja yhteydet voivat kulkea sekä langallisista että mobiiliverkoista.

Laadun takaamiseksi käytetään latenssin, jitterin ja pakettihäviön hallintaa. Käytettyjä koodekkeja ovat esimerkiksi G.711, G.729 sekä Opus. QoS- ja prioriteettitoiminnot sekä riittävä kaistanleveys parantavat puhelun laatua.

Monet palveluntarjoajat ja sovellukset tukevat äänipuheluita lisäominaisuuksilla kuten soittajan tunnistus, puhelun siirtäminen, odottaminen, konferenssi sekä puhelun tallennus tai ääniviestit. VoIP- ja nykyaikaiset mobiilipalvelut voivat yhdistää äänipuhelun viestintään, videopuheluihin sekä muuhun digitaaliseen viestintään.

Turvallisuus ja sääntely ovat tärkeitä: äänipuheluissa käytetään usein salausta (esimerkiksi SRTP ja TLS) ja identiteetin varmistamista. Hätäpuhelut ovat säädeltyjä ja niiden toteutus sekä sijaintitiedon luovuttaminen vaihtelevat maittain. Yleisesti äänipuheluiden markkinat kattavat sekä julkiset verkot että yksityiset pilvipohjaiset ratkaisut.