öljyhiilivetyjä

Öljyhiilivedyt on yleinen termi, jota käytetään orgaanisista yhdisteistä, jotka koostuvat yksinomaan hiilestä ja vedystä ja jotka ovat peräisin öljystä. Ne ovat hiilivetyjen luokka, jotka esiintyvät luonnollisesti raakaöljyssä ja maakaasussa. Öljyhiilivetyjä käytetään laajalti polttoaineina, kuten bensiini, dieselöljy ja polttoöljy. Niitä käytetään myös raaka-aineina kemianteollisuudessa erilaisten muovien, liuottimien ja muiden orgaanisten yhdisteiden valmistukseen.

Öljyhiilivedyt luokitellaan niiden kemiallisen rakenteen perusteella. Yleisimpiä luokkia ovat alkaanit, sykloalkaanit, alkeenit, alkyynit ja aromaattiset hiilivedyt. Alkaanit ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä, joissa kaikki hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia. Sykloalkaanit ovat rengasrakenteisia alkaaneja. Alkeenit ja alkyynit ovat tyydyttymättömiä hiilivetyjä, joissa on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos hiiliatomien välillä. Aromaattiset hiilivedyt sisältävät yhden tai useamman bentseenirenkaan.

Öljyhiilivetyjen ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi niiden molekyylikokoon ja rakenteeseen riippuen. Lyhytketjuiset hiilivedyt ovat tyypillisesti kaasuja huoneenlämmössä, kun taas pidempiketjuiset ovat nesteitä tai kiinteitä aineita. Ne ovat yleensä syttyviä ja niiden palaminen tuottaa hiilidioksidia ja vettä. Öljyhiilivedyt ovat myös merkittäviä ympäristöön vaikuttavia aineita, sillä niiden polttaminen on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Teollisuudessa öljyhiilivetyjä erotetaan raakaöljystä tislaamalla ja muita jalostusprosesseja käyttäen. Niiden käyttö on keskeistä monilla teollisuudenaloilla, mutta samalla niiden tuottamat ympäristövaikutukset ohjaavat kehitystä kohti uusiutuvia energialähteitä ja ympäristöystävällisempiä prosesseja.