äänitallenteisiin

Äänitallenteisiin viittaa tallenteiden kokonaisuus, jossa on tallennettu ääni. Tämä käsite kattaa sekä analogiset että digitaaliset tallenteet ja niiden erilaiset muodot, kuten musiikin ääniraidat, elokuvien äänet sekä puhuttuun sanaan liittyvät tallenteet kuten haastattelut ja tarinat. Äänitallenteet voivat toimia sekä taiteellisina julkaisuina että kulttuuriperinnön tallenteina, ja ne säilyttävät historiaa sekä mahdollistavat tutkimuksen ja koulutuksen.

Tekniikka ja tallennusmuodot: Analogisia tallenteita ovat esimerkiksi levyt ja magnetofonien nauhat, kun taas nykyaikaiset tallenteet ovat digitaalisia. Yleisimmät tiedostomuodot ovat muun muassa WAV/PCM, FLAC, MP3, AAC ja Ogg Vorbis. Pitkäaikaista säilytystä varten käytetään usein lossless- tai vähän pakkaavia formaatteja sekä metatiedon hallintaa. Digitaalinen säilytys edellyttää säännöllistä migraatiota uudempiin formaatteihin, laadunvarmistusta, varmuuskopiointia sekä standardien ja arkistorakenteiden kuten METS, PREMIS ja Dublin Core hyödyntämistä.

Käyttö ja oikeudet: Äänitallenteisiin sovelletaan tekijänoikeutta ja esittäjien oikeuksia, joiden kesto ja soveltaminen vaihtelevat lainkäytännön mukaan. Julkisen sektorin ja arkistojen tehtävänä on tarjota pääsyä kokoelmiin tutkimuksen ja opetuksen tarkoituksiin sekä suojella sekä aineiston oikeuksia että sen saavutettavuutta. Suomessa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA) koordinoi äänitallenteiden säilyttämistä, kehittää metatietoa ja mahdollistaa kokoelmiin pääsyn käyttöehdoilla. Nämä käytännöt tukevat kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä avoimuutta.