yksityisyydensuojalainsäädäntö

Yksityisyydensuojalainsäädäntö tarkoittaa oikeudellisia säädöksiä, jotka säätelevät henkilötietojen käsittelyä ja tavoittelevat yksilön yksityisyyden suojan turvaamista. Lakien pääsisältönä on varmistaa, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti sekä että niitä käytetään vain ennalta määrättyyn tarkoitukseen.

Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) muodostaa keskeisen tason tässä lainsäädännössä. GDPR määrittelee periaatteet, kuten lainmukaisuuden, tarkoituksen rajoittamisen, tietojen minimoinnin, oikeellisuuden, säilytysajan rajat ja tietojen eheydestä sekä luottamuksellisuudesta huolehtimisen. Se luo data-tekijöille sekä oikeudet käyttäjille, kuten oikeus päästä tietoihin, oikeus oikaista, oikeus poistamiseen, oikeus rajoittaa käsittelyä, oikeus siirtää tiedot sekä oikeus vastustaa ja käsittelyn automatisoitua päätöksentekoa koskevat oikeudet.

Suomessa toteutetaan GDPR:ia kansallisella tasolla erityisellä henkilötietolailla (Henkilötietolaki), jolla täydennetään ja sovelletaan EU-lainsäädäntöä Suomen olosuhteisiin. Finlandin tietosuojaviranomaisena toimii Tietosuojavaltuutettu ja hänen toimistonsa, joka valvoo henkilötietojen käsittelyä sekä antaa ohjeita ja ratkaisee tietosuojatapauksia. Rekisterinpitäjien ja -käsittelijöiden on esimerkiksi toteutettava tietosuojaperiaatteiden mukaisia vaikutustenarviointeja (DPIA), ilmoitettava tiedonlukunuvauksista sekä reagoitava tietoturvaloukkauksiin, joista on ilmoitettava viranomaisille ja tarvittaessa rekisteröidyille viimeistään 72 tunnin kuluessa.

Kansainväliset siirrot henkilötiedoille järjestetään EU:n tasolla hyväksyttyjen edellytysten, kuten vakiomuotoisten sopimuslausekkeiden tai riittävien tietojen turvallisuutta koskevien tarkistusten avulla. Yksityisyydensuojalainsäädäntö tukee läpinäkyvyyttä, oikeutta hallita omia tietoja sekä vastuullista tiedon käsittelyä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.