yhteysverkkojen

Yhteysverkkojen käsite viittaa telekommunikaation alaverkkoihin, jotka yhdistävät loppukäyttäjän palveluntarjoajan ydinverkkoon. Niiden tehtävänä on välittää tieto, puhelut sekä muut palvelut asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Yhteysverkot voivat kattaa sekä kiinteän että langattoman pääsyn ja ne käsittävät usein viimeisen kilometrin, joka johtaa asiakkaan laitteisiin.

Pääteknologiat vaihtelevat alueittain: kuituyhteydet (FTTx, kuten FTTH, FTTC ja FTTB), kupariset DSL-ratkaisut, sekä kaapeli-TV-verkot (DOCSIS). Langattomassa päässä käytetään 4G- ja 5G-teknologiaa sekä kiinteitä langattomia ratkaisuja. Viimeisen kilometrin osuus on usein tärkein kapasiteetin, viiveen ja luotettavuuden kannalta.

Rakenne koostuu loppukäyttäjän liittymästä, reunaverkosta sekä runkoverkosta sekä niihin liittyvistä reitittimistä ja kytkimistä. Palveluntarjoajat käyttävät verkon hallintaa, etävalvontaa sekä turvallisuusmenettelyjä ylläpitääkseen luotettavuutta ja palvelutason vaatimuksia.

Palvelutarjonta yhteysverkoilla kattaa internetin käytön, puhelut sekä televisio- ja muut multimedialuettelut palvelut. Kehitys kohdistuu suurempaan kapasiteettiin, pienempiin viiveisiin sekä parempaan luotettavuuteen ja turvallisuuteen. Siirtymä etenee pääosin kuituinfrastruktuuriin ja 5G-teknologiaan.

Yhteysverkkojen kehitys on keskeinen osa maan digitaalista infrastruktuuria, kilpailua ja sääntelyä. Kansalliset säädökset sekä universalipalveluvelvoitteet ohjaavat investointeja ja verkon kehittämistä.