yhteislauseke

Yhteislauseke on kielitieteellinen termi, jota käytetään kuvaamaan lauseen rakennetta, jossa kaksi tai useampi lauseen osa muodostaa yhdessä toimivan kokonaisuuden ja jakaa yhden predikaatin. Yleensä kyse on koordinoidusta rakenteesta, jossa subjekti- tai objektiyksiköt sekä niiden mukana toimiva verbi tai verbit ovat yhteisiä. Esimerkki: "Matti ja Liisa menivät kauppaan." Tässä lauseessa on kaksi toimijaa ja yksi yhteinen predikaatti “menivät”, eikä kummallakaan toimijalla ole omaa erillistä verbiäänimuotoa.

Käytännössä yhteislauseke viittaa siihen, miten lauseen osa-alueet yhdistyvät siten, että yksi järkevä ja kieliopillisesti hyväksytty verbi soveltaa kaikkiin mukana oleviin elementteihin. Tämä eroaa tilanteesta, jossa kukin osa välttämättä muodostaa oman täydellisen alilauseensa, esimerkiksi “Matti meni kauppaan ja Liisa meni kotiin” (kaksi erillistä verbiä). Yhteislauseke näkyy usein elpääsyssä, jossa predikaatti voidaan ottaa ja jakaa useamman subjekti- tai objektekaaren kesken.

Etymologisesti termi koostuu sanoista yhteinen ja lauseke, ja se heijastelee ajatusta yhteisestä, jaetusta ilmaisusta. Yhteislauseke on keskeinen käsite muun muassa suomalaisessa kielenopetuksessa ja kielitieteellisessä analyysissä, kun tarkastellaan koordinaatiota, lauseenjakoa sekä mahdollisia ellipsioita. Se liittyy läheisesti muihin käsitteisiin kuten koordinaatio, konjunktio ja lauseyhteys.

Lisäksi vastaavia käsitteitä tavataan muodollisemmissa logiikan tai ohjelmointikielten yhteyksissä, joissa useampi ilmaisukokonaisuus jaetaan yhteisen operatiivisen rakenteen alle. Yhteislausekkeen havainnointi auttaa ymmärtämään, miten suomalainen lauserakenne säilyttää semanttisen kokonaisuuden, kun useammat toimijat tai ilmiöt yhdistyvät.