väliinputtauksien

Väliinputtaus, eli epentesis, on äänteellinen prosessi, jossa väliin sijoitetaan yksi äänne kahden muun äänteen väliin. Lisätty äänne on tyypillisesti vokaali, mutta joskus kyseessä voi olla konsonantti tai glottaalinen ääni. Väliinputtauksen tarkoituksena on helpottaa lausumista, täyttää äännerakenteellisia vaatimuksia tai sopeuttaa lainasanoja kielen phonotaksiin. Prosessi voi esiintyä sekä puheessa että kirjoitetussa kielessä ja se voi olla sekä luonteeltaan fonologinen että morfologisesti motivoitunut.

Väliinputtauksella on useita tyyppejä. Yleisin on vokaalinen väliinputtaus, jolloin vokaali lisätään kahden äänteen väliin. Voi esiintyä myös konsonantin väliin lisättynä äänteenä, esimerkiksi joidenkin kielten sanojen sisäisissä tai lainaöiden sovituksissa. Lisäksi joissakin kielissä käytetään glottaalista väliinputtausta, jolloin sanan sisällä käytetään törmäyttämällä äänteitä kevyesti katkaisevaa ääntä. Väliinputtaus voi olla tuotettu kielitietoinen ilmiö (foonologinen) tai historiallisena kehityksen tuloksena, sekä syntyä sanojen ja morfeemien liitoksissa että lainasanoja mukautettaessa.

Esimerkkejä ja vaikutukset: Tunnettu esimerkki japanin kielestä on sana computer, joka japaniksi kirjoitetaan konpyūta (コンピュータ). Siinä äänteitä on lisätty ja vokaaleja muotoiltu vastaanottavan kielen fonotaksien mukaan, mikä havainnollistaa epentetisen prosessin käytännön toteutusta. Väliinputtaus on yleinen ilmiö, jota kuvatatessa kiinnitetään huomiota sekä puheeseen että kirjoitettuun muotoon liittyviin muutoksiin sekä siihen, miten se muokkaa sanan rakennetta ja havaittavuutta.