vuosilomalainsäädännöstä

Vuosilomalainsäädäntö Suomessa määrittelee työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet vuosiloman osalta. Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että työntekijät saavat riittävän levon ja voivat palautua työstä. Keskeisimmät säädökset löytyvät vuosilomalaista.

Vuosiloman kertyminen perustuu työsuhteen kestoon ja työssäoloaikaan. Pääsääntöisesti vuosilomaa kertyy kahden arkipäivän verran jokaiselta täydeltä tai osittaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää tai työtä on tehty vähintään 14 päivän ennakolta sovittu työaika.

Vuosiloman pituus on yleensä 28 arkipäivää, mikä vastaa neljää viikkoa. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä, hänellä on oikeus 30 arkipäivän vuosilomaan, mikä vastaa viittä viikkoa. Arkipyhät eivät pidennä vuosilomaa, vaan ne lasketaan lomapäiviksi.

Vuosilomasta ja sen ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan, mutta lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus pitää lomansa pääosalta kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Lomakorvausta maksetaan työntekijälle, joka ei ole oikeutettu vuosilomaan työsuhteen päättyessä ennen loman pitämistä.