viskomittauksella

Viskomittauksella tarkoitetaan nesteen viskositeetin mittaamista viskosimetrillä tai muulla viskositeetin mittausmenetelmällä. Viskositeetti kuvaa nesteen vastusta virtaamiselle ja sen käsittelyyn liittyviä voimia; mittaukset ovat keskeisiä sekä teollisessa laadunvalvonnassa että tieteellisessä tutkimuksessa. Viskositeetti ilmoitetaan usein dynamic viscosityn yksikössä pascal-sekunteina (Pa·s) tai millipascal-sekunteina (mPa·s, eli cP), sekä joissain yhteyksissä kinematiivisen viskositeetin yksiköin (m^2/s tai Stokes, 1 St = 100 cSt).

Yleisimmät mittausmenetelmät voidaan jakaa kapillaarisiin viskomittauksiin sekä pyörimis- tai kohdennetuin voimin toimiviin viskosimetreihin. Kapillaariset viskosimetrit, kuten Ostwald- tai Ubbelohde -tyyppiset laitteet, mittaavat nesteen aikaa, joka kuluu kapillaarin läpi gravitaation avulla. Pyörimisviskosimetreissä nesteä väistytetään either tasaisella pyörimisnopeudella, jolloin mitataan muodostuva tuki- tai vääntömomentti. Nykyaikaisiin vaihtoehtoihin kuuluvat cone-plate- tai parallel-plate -viskosimetrit sekä muut suorituskykyyn perustuvat instrumentit.

Mittauksissa on huomioitava lämpötila, koska viskositeetti on huomattavasti lämpötilasta riippuvainen. Lisäksi nestemiesten tulkitessa on tiedostettava, että monet nesteet ovat Newtonian-tyyppisiä (viskositeetti vakaasti riippuvainen leikkausnopeudesta) tai non-Newtonian-tyyppisiä (viskositeetti riippuu leikkausnopeudesta). Käyttökohteita viskomittauksella ovat muun muassa öljyt ja voiteluaineet, elintarvikkeet, kemikaalit, polymeerit ja lääketeollisuuden ratkaisut.

Lyhyesti: viskomittauksella saadaan luotettavaa tietoa nesteen virtaavasta käyttäytymisestä ja koostamisesta riippuen, jolloin voidaan varmistaa laatu, suorituskyky ja soveltuvuus erilaisiin prosesseihin.