virtsanjohdoista

Virtsanjohdot, eli ureterit, ovat kaksi ohutta lihaksista putkea, jotka kuljettavat virtsaa munuaisista virtsarakkoon. Jokainen munuainen on yhteydessä virtsarakkoon yhden virtsajohtimen kautta. Nämä putket ovat noin 25-30 senttimetriä pitkiä ja halkaisijaltaan noin 3-7 millimetriä. Ne alkavat munuaisaltaan alaosasta ja kulkevat vatsaontelon takaosan kautta laskeutuen lantioon ja lopulta virtsarakon seinämään.

Virtsanjohdinten seinämät sisältävät sileää lihaskudosta, joka supistelee aaltomaisesti. Tätä peristaltiikkaa kutsutaan. Supistukset työntävät virtsaa jatkuvasti eteenpäin kohti virtsarakkoa. Tämä prosessi on tärkeä, jotta virtsa ei pääse virtaamaan takaisin munuaisten suuntaan, mikä voisi aiheuttaa infektioita ja munuaisvaurioita. Virtsanjohdinten sisäpinta on päällystetty limakalvolla, joka suojaa kudosta virtsan ärsyttäviltä aineilta.

Virtsanjohdinten tukos voi johtua monista syistä, kuten munuaiskivistä, verihyytymistä, kasvaimista tai tulehduksista. Tukos voi aiheuttaa voimakasta kipua (munuaiskoliikki), virtsatieinfektioita ja pahimmillaan munuaisten toiminnan heikkenemistä. Virtsanjohdinten toiminnan arviointiin voidaan käyttää erilaisia kuvantamismenetelmiä, kuten ultraääntä, tietokonetomografiaa (TT) tai magneettikuvausta (MRI). Hoito riippuu tukoksen syystä ja voi sisältää esimerkiksi kiven poistoa tai tukoksen avaamista katetrilla.