virheherkkyyttä

Virheherkkyyttä on suomenkielinen termi, joka kuvaa sekä yksilön taipumusta tehdä virheitä että järjestelmän tai työtilanteen herkkyyttä virheille. Sana muodostuu sanoista virhe ja herkkyys, ja se viittaa sekä inhimillisiin että teknisiin virheisiin liittyviin riskitekijöihin.

Kognitiivisessa ja käyttäytymistieteellisessä kontekstissa virheherkkyys liittyy suorituksen ja virheiden välisiin suhteisiin. Tutkimuksessa tarkkaillaan virheiden lukumäärää, virhetyyppejä ja virheiden havaitsemista sekä kiinnitetään huomiota tekijöihin kuten kognitiivinen kuormitus, työmuisti ja tarkkaavaisuuden hallinta.

Ergonomian ja suunnittelun kontekstissa virheherkkyydellä tarkoitetaan prosessin tai järjestelmän alttiutta virheille. Korkea virheherkkyys ilmenee esimerkiksi paineessa, kiireessä tai monimutkaisissa työtilanteissa sekä epäselvän tai epäjohdonmukaisen ohjeistuksen seurauksena.

Mitigointi ja mittaaminen voivat vähentää virheherkkyyttä. Yksinkertaistetut ohjeet, tarkistuslistat, palautejärjestelmät, virhetilanteiden harjoittelu sekä valinnan ja automaation hyödyntäminen voivat pienentää inhimillisen virheen todennäköisyyttä.