vinokuvauksia

Vinokuvauksia on valokuvauksen ilmaisumuoto, jossa kuvan taso ja kohde esitetään epätyypillisen perspektiivin kautta kallistamalla kameraa suhteessa kuva-alan tasoon. Tämä kallistus voi muuttaa vaakasuuntaisten linjojen asentoa ja korostaa syvyyttä sekä mittasuhteita, jolloin kuva saa dynaamisen tai hieman epätodellisen vaikutelman. Vinokuvausta hyödynnetään sekä taidevalokuvauksessa että arkkitehtuurikuvauksessa sekä elokuvallisissa ja mainoskuvauksissa.

Tekniikassa keskeistä on kameran asennon kallistus ja/tai kierto suhteessa kuva-alaan sekä optiikan valinta. Kallistuksen ohella voidaan käyttää tilt-shift-objektiiveja ja erilaista polttovälin hallintaa, jotta vinon vaikutuksen voimakkuus ja suunta voidaan kontrolloida. Digitaalinen jälkikäsittely voi myös vahvistaa vinokuvauksen ilmaisua.

Vinokuvauksen juuret johtavat 1900-luvun modernistiseen valokuvaukseen, jossa taiteilijat ja arkkitehtikuvaajat kokeilivat epälineaarisia tilasuhteita. Tekniikka on sittemmin vakiintunut osaksi sekä taide- että kaupallista kuvausta ja sitä esiintyy erityisesti arkkitehtuurin, muodon ja liikkeen esiin tuomisessa sekä elokuvan kuvauksissa.

Vinokuvaukset voivat lisätä kuvan ilmaisullista voimaa ja tilallista hahmotuskykyä, mutta samalla ne voivat tehdä kuvan tulkinnasta vaikeampaa ja katsojan ymmärryksestä epätarkkaa. Tämän vuoksi vinokuvausta käytetään harkiten ja sen vaikutus mukautetaan teoksen tavoitteisiin.