viivytykset

Viivytykset tarkoittavat viivästymisiä tai siirtoja suunnitelluista toimenpiteistä tai tapahtumista. Kyse on ajankäytön kasvusta, jolloin toteutettu aikataulu ei vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Sana on yleisesti käytössä esimerkiksi projektinhallinnassa, rakentamisessa, logistiikassa, hallinnossa sekä liiketoiminnan ja julkisten hankkeiden yhteydessä. Viivytykset voivat koskea yksittäisiä tehtäviä, koko projektin aikajanaa tai aikataulutettuja merkittäviä virstanpylväitä.

Syyseikat viivytyksille jakautuvat usein ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Ulkoiset syyt voivat olla sääolosuhteet, työvoiman saatavuus, raaka-aine- tai komponentti-ongelmat, viranomaislupien viivästykset sekä toimitusketjun häiriöt. Sisäisiä syitä ovat alustavan arvion poikkeamat, muutosvaatimukset, tekniset ongelmat, resursseiden puute sekä tehtävien riippuvuudet muiden töiden etenemiseen. Viivytykset voivat kasaantua ketjuun, jolloin alkuperäinen aikataulu kärsii pitkän ajan mittaan.

Vaikutukset voivat ilmetä budjetin ylittymisenä, viivästynyt eteneminen, viestinnän ja luottamuksen heikkenemisen sekä mahdollisina sopimuksellisina seuraamuksina, kuten sopimuspakkohin tai sanktiontien alaisia tapauksia. Tehtävien vieminen eteenpäin voi myös estää projektin kokonaisarvoinnin tai julkisen tarjouksen palkitsemiseksi vaadittujen kriteerien täyttymisen.

Hallinta ja ehkäisy perustuvat riskinarviointiin, puskurien ja vara-aikataulujen käyttöön sekä muutoksenhallintaan. Selkeä viestintä, säännölliset seurantaraportit ja sidosryhmien kanssa tapahtuva eskalointi auttavat viivytysten tunnistamisessa ja rajaamisessa. Esimerkiksi ketterässä kehityksessä säännölliset pidemmälle menevät tarkistukset auttavat reagoimaan viiveisiin aikaisemmin.