viittaustapaa

Viittaustapaa kuvaa ohjeistettu järjestelmä, jonka mukaan kirjoittaja merkitsee ja luettelee käytetyt lähteet tekstissä sekä niiden lopussa tai loppusivulla. Viittaustavan tarkoituksena on antaa lukijalle mahdollisuus tarkistaa lähteet sekä osoittaa kirjoittajan lähdekritiikki ja rehellisyys.

Viittaustavan keskeiset osat ovat in-text-viitteet ja lähdeluettelo (tai bibliografia). In-text-viitteet sijoitetaan tekstin yhteyteen ja kertovat, mikä lähde on kyseessä sekä usein tekijä ja vuosi tai numerointi. Lähdeluettelo kokoaa kaikki käytetyt lähteet täsmällisin tiedein, kuten kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, teoksen tai artikkelin tieto, julkaisu- tai DOI-tiedot. Monet viittaustavat käyttävät sekä suoria lainauksia että paraphrasoitua tekstiä, jolloin sivunumeroita voidaan edellyttää.

Yleisimmät viittaustavat ovat author-date-tyylit, kuten APA- ja Harvard-tyylit, sekä numeeriset tyylit, kuten Vancouver (ICMJE) ja IEEE. Eroja on siinä, miten tekijä, vuosi, otsikko sekä julkaisija esitetään, sekä miten in-text-viitteet ja lähdeluettelo muodostuvat. Erityisesti alojen ja julkaisujen ohjeet ohjaavat valintaa: yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä suositaan usein APA- tai Harvard-tyyliä, luonnontieteissä Vancouveria, humanistisilla aloilla MLA- tai Chicago-tyyliä.

Käytäntöön viittaustapaa noudatetaan tarkasti: noudata oppilaitoksen tai julkaisun ohjeita, käytä selviä ja johdonmukaisia merkintöjä, ja hyödynnä viitehallinnointiohjelmia tai määrämuotoisia esiasetuksia. Viittaustavan tarkoitus on tukea luotettavuutta ja tutkimuksen jäljitettävyyttä.