täsmällisin

täsmällisin on suomen kielen adjektiivin täsmällinen superlatiivimuoto, joka tarkoittaa "kaikkein täsmällinen", eli erittäin tarkka, täsmäävä tai ajallisesti täsmällinen. Sitä käytetään kuvaamaan henkilöä, toimintaa, laitetta tai tietoa, joka on muita täsmällisempi esimerkiksi aikatauluissa, mittauksissa tai ohjeiden noudattamisessa.

Sanan perusrakenne muodostuu verbistä täsmätä (täsmätä = olla tarkasti oikein tai sopia) ja adjektiivisesta suffiksista -llinen; superlatiivi muodostetaan pääte -in (täsmällinen, täsmällisempi, täsmällisin). Se taipuu kuten muutkin adjektiivit suomen kielessä ja voi esiintyä attribuuttina ("täsmällisin työntekijä") tai predikatiivina ("Hän on täsmällisin").

Käyttö ja merkityserot: täsmällinen korostaa usein sekä ajallista että tarkkuuteen liittyvää osuvuutta, kun taas läheinen synonyymi tarkka/tarkin painottaa mittaustarkkuutta. Täsmällisin-muoto on yleinen muodollisissa yhteyksissä, kuten työpaikan arvioinneissa, teknisissä kuvauksissa ja tieteellisissä yhteyksissä.

Esimerkkejä: "Tämä instrumentti antaa täsmällisimpiä tuloksia." "Hän oli kokouksen täsmällisin osallistuja." Artiklaattinen käyttö noudattaa suomen kielen normaaleja taivutus- ja sijoitteluvaatimuksia.