viittailit

Viittailut on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan kirjoitetuissa teksteissä käytettyjä lähdeviitteitä ja viittauksia. Niiden tarkoituksena on osoittaa, mistä väitteet, ideat tai lainaukset ovat peräisin, sekä tarjota lukijalle mahdollisuus tarkistaa lähteet. Viittailut muodostuvat yleensä sekä tekstin sisäisiä viitteitä että täydentävästä lähdeluettelosta.

Etymologia ja rakennus. Viittailu- ja viittaus-sanat juontuvat verbista viitata, joka tarkoittaa viittaamista tai osoittamista. Viittailu viittaa toimintaan ja viitteet ovat siihen liittyviä merkintöjä. Viittailut voivat ilmetä sekä sanallisissa että numeerisissa viittausjärjestelmissä, ja niitä voidaan käyttää sekä alaviitteiden (footnotes) että suljetun tekstin sisäisten viitteiden muodossa.

Käyttö ja tyypit. Viittailut jaetaan yleisesti sisäisiin, eli tekstin yhteydessä esitettyihin viitteisiin (esimerkiksi nimeä ja vuotta tai numeroviite), sekä ulkoisiin, joissa koko lähdeluettelo tai bibliografia antaa yksityiskohtaiset tiedot. Joissakin tieteissä käytetään myös numeroitua järjestelmää, jossa viittaukset liittyvät lähdeluetteloon vastaavilla numeroilla. Lähdeluettelo tai bibliografia kerää kaikki käytetyt lähteet täsmällisine bibliografisia tietoineen.

Tulkinta ja laatu. Viittailujen tarkoituksena on mahdollistaa todennettavuus ja lähdekritiikki. Hyvin laaditut viittailut ovat kattavia, johdonmukaisia ja yhdenmukaisia käyttämällään viittausjärjestelmällä, ja ne noudattavat alan tai julkaisufoorumin ohjeita. Digitaalinen viittaus voi sisältää DOIn, URLin tai muut tunnisteet.

Lisätietoja: Lähdeluettelo, Lähdeviite, Viite, Viitteellinen järjestelmä.