viestintätutkimuksessa

Viestintätutkimus on tieteenala, joka tutkii viestinnän ilmiöitä ja prosesseja. Se tarkastelee, miten merkitykset syntyvät, siirtyvät ja tulkitaan sekä yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa että laajemmissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Tutkimus pyrkii ymmärtämään viestinnän sekä käytännön että vaikutusten piirteitä eri tilanteissa.

Viestintätutkimus kattaa laajan kirjon tutkimusaiheita: massamedia ja uutisviestintä, organisaatioiden viestintä ja brändiviestintä, politiikan viestintä ja julkinen keskustelu, terveys- ja riskiviestintä sekä digitaalisen ja sosiaalisen median tutkimus. Lisäksi tutkitaan vuorovaikutustilanteita, kielellisiä käytäntöjä, visuaalista viestintää ja kulttuurisia sekä identiteettiin liittyviä ulottuvuuksia. Tutkimuspaikkoina ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja viestintäalan organisaatiot.

Tutkimusmenetelmät ovat sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Esimerkkejä ovat kyselyt ja haastattelut, sisällönanalyysi ja tilastolliset menetelmät, diskurssianalyysi, etnografia ja netnografia sekä havainnointi ja kokeelliset asetelmat. Usein käytetään sekamenetelmiä saadakseen monitahoisen kuvan viestinnän ilmiöistä.

Teoreettisesti viestintätutkimus on monitieteinen ala, jossa yhdistyvät sosiokulttuuriset, kognitiiviset, medialle ja viestinnälle keskittyvät näkökulmat. Keskeisiä viitteitä ovat mediatutkimus, diskurssianalyysit sekä teoriasuuntaukset kuten agenda-setting, uses and gratifications ja spiral of silence. Tutkimus voi olla sekä kriittistä että käytännönläheistä, pyrkien parantamaan viestintäjärjestelmiä ja -käytäntöjä sekä ymmärtämään niiden vaikutuksia.

Viestintätutkimus vaikuttaa julkiseen keskusteluun, politiikkaan, liiketoimintaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Eettinen harkinta, contextuality ja refleksiivisyys ovat keskeisiä periaatteita alalla.