versionumerot

Versionumerot ovat järjestelmällisiä tunnisteita, joita käytetään ohjelmistojen ja digitaalisten tuotteiden julkaisujen yhteydessä. Ne auttavat kuvaamaan muutosten laajuutta, kommunikoimaan yhteensopivuusvaatimuksia ja osoittamaan, milloin päivitys on saatavilla. Versionumerointi toimii erityisen tärkeänä osana ohjelmistokehityksen jaksoja sekä riippuvuuksien hallintaa.

Yleisin rakenne on kolmen tai useamman numeron sarja, esimerkiksi 1.2.3. Tässä muodossa luvut toimivat hierarkisesti: major (suurimmat muutokset), minor (uudet ominaisuudet säilyttäen yhteensopivuuden) ja patch (virhekorjaukset ja pienet parannukset). Joissakin tapauksissa mukaan lisätään esiversio- ja rakennustunnisteita.

Esiversio-merkinnät, kuten -alpha, -beta tai -rc, kertovat, että julkaisu ei ole lopullinen. Näiden jälkeen voidaan käyttää lisämerkintöjä, kuten 1.2.3-alpha.1. Rakennustiedot voivat puolestaan ilmaista kustakin versiosta riippumattomia tietoja, esimerkiksi 1.2.3+build.123. Tällaiset tunnisteet auttavat kehittäjiä ja järjestelmiä hallitsemaan kehitysvaiheita ja eriyttämään testiversiot tuotantoversioista.

Kalenteriperusteinen versionointi (CalVer) perustuu julkaisupäivään, esimerkiksi 2024.11.15. Tämä malli sopii projekteille, joissa päivämäärä heijastaa julkaisun ajankohtaa eikä yhteensopivuusnäkökulmia.

Semanttinen versionointi (SemVer) on laajalti käytetty standardi, joka määrittelee, miten versionumerot kertovat yhteensopivuudesta. SemVer 2.0.0 julkaistiin vuonna 2013, ja se suosii selkeää suhdetta numeroiden ja muutosasteen välillä. Versionumerointia käytetään yleisesti ohjelmistojen lisäksi paketinhallinta- ja julkaisutyökaluissa sekä riippuvuuksien hallinnassa.

Käytännössä versionumerot auttavat sekä kehittäjiä että käyttäjiä arvioimaan päivitysten merkityksen, hallitsemaan riippuvuuksia ja aikatauluttamaan testauksia sekä käyttöönottoa.