verotappio

Verotappio on verotuksellinen tilanne, jossa verotettavan tulon määrä on negatiivinen tai alle nollan, kun verotuksessa hyväksyttävät vähennykset ylittävät tulot. Tämä tarkoittaa sitä, että verovuonna ei synny veronmaksua tai määrä on pienempi kuin normaalisti.

Verotappio voi syntyä sekä yksityishenkilön ansio- ja pääomatuloista että yritystoiminnan tuloksesta, sekä sijoitustoimintaan liittyvistä tuloista. Tappion syntymisen taustalla on yleensä, että tulot eivät riitä kattamaan sallis­tuja menoja ja vähennyksiä, kuten liiketoiminnan kuluja tai sijoituksiin liittyviä vähennyksiä.

Tappion käsittely verotuksessa on tapauskohtaista ja riippuu tappion tyypistä sekä verovelvollisesta. Usein tappio voidaan käyttää tulevien verovuosien verotettavan tulon vähentämiseen, jolloin tulevaisuuden veromaksut alenevat. Säännöt tappion käytöstä, sen siirtämisestä ja mahdollisista rajoituksista määräytyvät lainsäädännön mukaan sekä Verohallinnon ohjeiden perusteella, ja ne voivat muuttua lainsäädännön muuttuessa.

Tappion ilmoittaminen verotuksessa tapahtuu verotuksellisen vuosittaisen veroilmoituksen yhteydessä. Tarvittaessa verottaja voi pyytää lisätodisteita tappiosta tai sen perusteista.

Yhteenveto: verotappio on verotuksellinen negatiivinen tulos, jonka tarkoituksena on tasoittaa verotusta tulevina vuosina. Sen määrää ja hyödyntämistä säädellään laissa sekä Verohallinnon ohjeissa, ja käyttö riippuu tappion tyypistä sekä verovelvollisesta.