verkkotekniikka

Verkkotekniikka on tietoverkkojen suunnittelun, rakentamisen ja hallinnan tutkimusala sekä käytäntö. Se kattaa pienet lähiverkot (LAN), suuret laajaverkot ja internetin infrastruktuurin sekä langattomat ja mobiiliverkkojen ratkaisut. Tavoitteena on luoda luotettavia, turvallisia ja tehokkaita yhteyksiä sekä mahdollistaa palveluiden ja tiedonvälityksen verkon kautta.

Keskeisiä käsitteitä ovat verkkoarkkitehtuuri, protokollat ja osoitejärjestelmät (esim. TCP/IP, IPv4/IPv6, DNS, DHCP, NAT). Lisäksi korostuvat reititys ja kytkentä, osoitteistus sekä verkkolaitteet kuten reitittimet, kytkimet, langattomat tukiasemat ja palomuurit. Verkkotekniikka huomioi myös hallinnan, monitoroinnin sekä laadunhallinnan (QoS) ja turvallisuuden.

Alatekijöitä ovat langallinen ja langaton viestintä, datakeskusverkot sekä etä- ja pilviratkaisut. Nykytrendejä ovat ohjelmistopohjainen verkko (SDN), verkkojen virtualisointi (NFV), reunaverkko- ja pilviarkkitehtuurit sekä IoT- ja 5G-verkot. Standardeja ja yhteensopivuutta ohjaavat IEEE, IETF sekä ISO/IEC, sekä erilaiset toimialakohtaiset ohjeistukset.

Ammattikentässä verkkotekniikan osaajia ovat verkkosuunnittelijat, järjestelmä- ja verkkoinsinöörit sekä ylläpitäjät. Työvälineisiin kuuluu verkkojen simulointi- ja hallintatyökalu, sekä valvontapaneelit. Koulutuksena tarjotaan korkeakoulututkintoja sekä sertifiointeja kuten CCNA, CCNP ja CompTIA Network+. Haasteina ovat turvallisuus, skaalautuvuus, viive sekä IPv6:n laajennettu käyttöönotto; automaatio ja turvallinen etäyhteys korostuvat tulevaisuudessa.