verensiirrosta

Verensiirto on kliininen hoitotoimenpide, jossa potilaalle siirretään veren komponentteja suonensisäisesti. Yleisimpiä komponentteja ovat punasolut, verihiutaleet ja plasma, mutta harvemmin käytetään myös muita veren osia sekä yhdistelmiä. Verensiirtoa käytetään muun muassa akuutin verenhukan korjaamiseen, merkittävän anemian hoitoon sekä trombosytopenian kompensointiin tai joidenkin kirurgisten sekä onkologisten hoitojen tukemiseen.

Valmistelu ja turvallisuus: Ennen siirtoa varmistetaan potilaan henkilöllisyys ja verenryhmä (ABO ja Rh) sekä donoriverin infektiotestit. Usein käytetään leukoredukoituja verenkomponentteja riskin vähentämiseksi. Potilaalle voidaan harkita premedikointia harvinaisissa tapauksissa. Verivalmisteet varastoidaan ja käsitellään noudattaen kansallisia ja kansainvälisiä ohjeita, ja siirron aikana seurataan potilaan tilaa sekä mahdollisia reaktioita.

Toimitus ja seuranta: Verensiirto aloitetaan sopivalla infuusiotahdilla ja potilasta seurataan koko siirron ajan sekä sen jälkeen. Yleisimpiä lieviä reaktioita ovat kuume ja allergiset reaktiot. Vakavammat reaktiot, kuten hemolyysi, transfuusioon liittyvä akuutti keuhkovaurio (TRALI) tai verenkierron ylivuoto (TACO), ovat harvinaisia mutta mahdollisia, ja ne vaativat välitöntä hoitoa.

Vaarat ja vaihtoehdot: Verensiirroilla on infektioriski ja mahdollisia immunologisia reaktioita. Joissakin tapauksissa anemiaa voidaan hoitaa ilman verensiirtoa esimerkiksi rautalisäin, B12- tai folaattilisäyksin tai kasvutekijöin kuten erytropoietiinillä. Verensiirron tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja hoitosuunnitelma valitaan potilaan tilanteen mukaan.