vehnäallergia

Vehnäallergia on immuunijärjestelmän aiheuttama allerginen reaktio vehnäproteineille. Se on erillinen tila celiakiasta sekä vehnän gluteenin aiheuttamasta yliherkkyydestä. Tila ilmenee pääasiassa IgE-välitteisinä reaktioina, ja oireet voivat olla paikallisia tai systeemisiä.

Allergian taustalla ovat useat vehnäproteiinien fraktiot, kuten gliadiinit ja gluteeninit sekä muut vehnäproteiinit kuten alfa-amilaasin inhibiittorit. Yhteydet havaitaan erityisesti joidenkin yksittäisten proteiinien, kuten omega-5 gliadiinin, kautta, mikä liittyy joidenkin henkilöiden riskiin saada vakavan reaktion, esimerkiksi vehnästä riippuvaan liikuntauhkaan.

Oireet voivat ilmetä nopeasti haastavissa tilanteissa, ja niihin sisältyy kutina- tai nokkosihottuma, turvotus, hengitysvaikeudet, vatsakivut, oksentelu tai pahimmillaan anafylaksia. Joillakin ihmisillä voi esiintyä myös toistuvaa atopiikkaa tai muita ei-akuutteja oireita, mutta vakavimmat reaktiot ovat ylempiä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen historiaan ja altistuksen aikaisen reaktion kirjaamiseen. Varmoiksi menetelmiksi voivat liittyä iho- tai verikokeet vehnäspesifisiin IgE-osoitteisiin sekä valvottu suun kautta annettava haastekoe. Erotusdiagnoosiin kuuluvat celiakia ja gluteeniherkkyys ilman keliakiaa.

Hoito on pääasiassa elinikäinen vehnäallergian välttäminen sekä ohjeistus ruokavaliossa. Kehoituksena on ruokalukutaidon kehittäminen, pitoisuus lisäaine- ja elintarviketietojen lukeminen sekä valmius hoitaa mahdolliset reaktiot hätätilanteissa, mukaan lukien mahdollinen epinefriinilaukeusautomaatti. Joillekin potilaille osa vehnätuotteista voidaan sietää rakennetta muuttaen (esim. paahdettu vehnä), mutta tämä on yksilöllistä eikä yleispätevää suositusta.

Ennuste vaihtelee: lapsilla vehnäallergia voi usein parantua iän myötä, kun taas aikuisilla se voi olla pysyvä. Asianmukainen välttoiminta ja nopea hoito parantavat elämänlaatua ja vähentävät vaarallisten reaktioiden riskiä.