vatsalihaksilla

Vatsalihaksilla tarkoitetaan vatsan seinämän etu- ja sivupuolella sijaitsevien lihasten ryhmää, joka muodostaa kehon etu- ja sivuseinän tukipilarin. Ne osallistuvat asennon ylläpitoon, liikkeiden suorittamiseen sekä sisäelinten paineen säätelyyn. Vatsalihaksia pidetään tärkeänä osana kehon tukirakenteita ja hengitys- sekä hengitys-ahdistimen toimintaan liittyviä prosesseja.

Vatsalihasryhmä koostuu useista päälihaksista. Suora vatsalihas (rectus abdominis) sijaitsee keskellä, ja sen yllä sekä alapuolella ovat ulompi vinilihakset (externus obliquus) sekä sisempi vinilihakset (internus obliquus). Syvemmälle kuuluu poikittainen vatsalihas (transversus abdominis), joka kiertää vartaloa ja supistaa vatsaonteloa. Näiden lihasten kerrokset muodostavat vatsan seinämän, jonka keskellä kulkee linea alba. Joissakin ihmisissä on myös pieni pyramidinen lihas (pyramidalis), joka ei ole kaikilla yksilöillä läsnä.

Toiminta ja liikkeet. Suora vatsalihas mahdollistaa vartalon eteenpäin taivuttamisen, kun taas vinilihakset ja poikittainen vatsalihas auttavat vartalon kiertojen ja sivukallistusten hallinnassa sekä vatsanpaineen lisäämisessä. Tämä paine on tärkeä esimerkiksi hengityksen pakotetussa uloshengityksessä, ummetuksen yhteydessä, synnytyksessä sekä yskimisen ja oksentamisen aikana.

Hermotus ja verenkierto. Vatsalihasten hermotus saa alkunsa interkostaalisista hermoista (T7–T11), subkostaalisesta 榮 (T12) sekä L1:n iliohypogastric- ja ilioinguinal-varoista. Verenkiertoa ylläpitävät pääasialliset tarmet ovat ylä- ja alaepigastriset valtimot sekä sivuntakaisten verisuonien haarat. Klinisesti vatsalihaksia täytyy arvioida esimerkiksi diastaasin, lihasväsymyksen ja venähdyksen yhteydessä.