vastustusjoukkoja

Vastustusjoukkoja ovat useat erilliset ryhmät, jotka vastustavat valtion hallintoa, miehitystä tai sen politiikkaa. Ne voivat olla aseellisesti toimivia sissiryhmiä tai partisaaniverkkoja, mutta myös väkivallatonta vastarintaa sekä siviilien organisoimia vastarintatoimia. Toiminnan tavoite on usein how to degrade vastapuolen kykyä ylläpitää hallintoa tai miehitystä ja painostaa muutoksiin.

Toiminnan muotoja ovat sabotaasi, hyökkäykset, tiedustelu, maaston ja väestön hyödyntäminen sekä taloudellinen vastustus, kuten boikotit ja protestit. Vastustusjoukot voivat muodostua paikallisista yksilöistä, pienryhmistä tai laajemmista liikkeistä, ja ne hyödyntävät usein maaston tuntemusta sekä verkostoitunutta toimintaa. Niiden tuki ja legitimiteetti voivat vaihdella suuresti, riippuen kontekstista ja toiminnan tarkoituksesta.

Kansainvälisessä oikeudessa vastustusjoukkoja voidaan tarkastella aseellisina ei-valtiollisina toimijoina. Tämä vaikuttaa heidän oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa konfliktin aikana sekä siihen, miten heidät nähdään siviilien ja sotaväen välisessä oikeudellisessa kehyksessä. Välineen valinta ja kohteet voivat vaikuttaa siihen, saavatko vastustusjoukot suojelua, ja niillä itsellään on velvollisuus kunnioittaa humanitaarisia periaatteita, kuten eroa siviilien ja sotavankien välillä sekä suhteellisuusperiaatteen noudattamisen.

Lisää: Partisan warfare, Guerrilla warfare, Civil resistance, Resistance movement.