vastakkainasettelun

Vastakkainasettelu on ilmaisun tai ajattelun keino, jossa asiat asetetaan toistensa vastakkain, jotta niiden eroja, jännitteitä ja kontrasteja korostetaan. Sitä käytetään laajasti retoriikassa, kirjallisuudessa, taiteessa sekä politiikassa ja mediassa sen vaikutuksen vahvistamiseksi.

Etymologisesti sana muodostuu sanoista vastakkain sekä asettelu. Genetiivimuoto vastakkainasettelun viittaa tähän prosessiin, jossa kehitetään tai havaitaan vastakkainasetteluja.

Käyttökonteksteja ovat: retoriikka, jossa vastakkainasettelua käytetään argumenttien selkeyttämiseen; kirjallisuus ja elokuva, joissa kontrastiset hahmot, teemat tai visuaaliset elementit korostavat merkityksiä; sekä media ja politiikka, joissa vaihtoehdot asetetaan usein vastakkain.

Esimerkkejä ovat kirjallisuudessa kahden päähenkilön arvoerojen ja maailmankatsomusten kontrasti; elokuvissa valo- ja varjokontrasti sekä visuaalinen sommittelu; sekä politiikassa ja uutisoinnissa usein esitetyt me- ja he -diskurssit, jotka jäsentävät kiistan binääriseksi.

Kritiikki: Liiallinen vastakkainasettelu voi yksinkertaistaa monimutkaiset ilmiöt, lisätä polarisaatiota ja heikentää kriittistä ja monipuolista tarkastelua. Sillä on sekä kognitiivinen että sosiaalinen vaikutus; se voi vahvistaa ennakkokäsityksiä ja estää tilivelvollisuutta.

Näkökulmia ja liittyviä käsitteitä ovat muun muassa kontekstin huomiointi, monipuolisten näkemysten esiin nostaminen sekä varautuminen kehyksen yksinkertaistusten riskiin.