vanhuksiksi

Vanhuksiksi isä suomen kielen translatiivinen (muutostilan) monikkomuoto sanasta vanhus, joka tarkoittaa vanhaa henkilöä. Se ilmaisee muutosta tilaan tai rooliin sekä mahdollisesti ryhmän määrittelyä “vanhuksiksi” – esimerkiksi kun ihmiset nähdään tai tullaan määrittelemään vanhuksiksi. Translatiivinen muoto -ksi/-ksi kertoo, että subjekti muuttuu joksikin muuksi tai saa uuden aseman.

Kielellinen tausta ja taivutus: Sanan vanhus perusmuoto on yksikössä vanhus. Translatiivissa yksikön muoto on vanhukseksi ja monikon muoto on vanhuksiksi. Käyttö riippuu kontekstista: vanhuksiksi viittaa usein ryhmään, joka muodostaa vanhuksista koostuvan tilan, tai yksilöihin, joista katsotaan tulevan vanhuksiksi. Esimerkiksi lauseessa Hän tuli vanhuksiksi iän myötä kuvataan yksilön muutosta vanhusten tilaan. Sitä voidaan käyttää myös sosiaalisen aseman tai luokan nimeämiseen: Heidät on luokiteltu vanhuksiksi.

Käyttö ja vivahteet: Translatiivinen muoto on yleisempää muodollisessa tai kuvailevassa kirjoittamisessa kuin arkipäiväisessä puheessa. Sitä käytetään usein sananvanneissa, jossa korostetaan muuttumista tai roolin omaksumista, ei vain nykytilaa. Yksikkömuotoa vanhukseksi käytetään, kun puhutaan yhdestä vanhuksesta; monikkomuoto vanhuksiksi laajentaa viittausta useampaan henkilöön.

Liittyvät termit: vanhus (elderly person), vanheneva nuoriso (konseptuaaliset vastineet), vanhuus (old age). Suomen translatiivinen -ksi palautuu usein sanoihin, jotka kuvaavat muuttuvaa tilaa tai asemaa.