vanhainkotiin

Vanhainkotiin on pitkäaikaishoitoon tarkoitettu asuinpaikka ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, valvontaa ja arjen apua. Suomessa vanhainkoteja ylläpitävät useimmiten kunnat, mutta myös yksityisiä toimijoita on palveluntuotannossa julkisen rahoituksen piirissä. Paikkoja myönnetään sen mukaan, millainen hoito- ja palvelutarve henkilöllä on; tarvearviointi tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta.

Palveluihin kuuluu ympärivuorokautinen henkilöstö, perushoito, ateriat, lääkehoito, hoiva ja terveydenhuollon on-call- tai säännölliset lääkärikäynnit sekä rehabilitaatiotoimet ja sosiaalinen toiminta. Lisäksi tarjotaan apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten peseytymisessä, pukeutumisessa ja siivouksessa, sekä turvallisuutta ja virkistystoimia.

Hakeminen ja sopeutuminen vanhainkotiin tapahtuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Arvioinnin perusteella laaditaan hoitopaikkapäätös sekä hoito- ja palvelusuunnitelma. Siirtoprosessissa huomioidaan sekä asukkaan omaiset että mahdolliset kotiin tarjottavat palvelut.

Kustannukset muodostuvat hoitomaksusta, joka perustuu tuloihin, varallisuuteen ja asuininvestointeihin. Kunnat määrittävät kohtuulliset omavastuut, ja osa kustannuksista saattaa tukea Kelan tai kunnan maksuhuojennuksista riippuen henkilön taloudellisesta tilanteesta. Valvontaviranomaiset seuraavat sekä asukkaiden oikeuksia että hoidon laatua.

Vanha käsite vanhainkoti korvautuu usein termillä palvelutalo tai pitkäaikaishoitoon erikoistuneet yksiköt; ne kuuluvat jossain määrin samaan palvelutasoon, mutta toiminnat voivat erota paikallisesti. Yksilöllisen valinnan ja kotona annettavien tukipalveluiden kehitys vaikuttaa hoitopaikan valintaan.