valtimusäiliötä

Valtimusäiliö, eli arteriaalinen säiliö, on verenkiertojärjestelmän osa, jonka tehtävänä on varastoida osa sydämen pienestä verimäärästä ja tasoittaa veren virtausta valtimoissa. Sen pääalueita ovat aorta ja suuret arteriat sekä niissä tapahtuva elastinen venyminen ja palautuminen. Kun sydän pumppaa verta systolessa, valtimoiden seinämät venyvät ja varastoivat kineettistä energia. Diastolen aikana tämä energia vapautuu elastisesti, ja veri virtaa edelleen nopeasti mutta tasaisemmin kapillaarikiertoon.

Fysiologisesti valtimusäiliö liittyy valtimoiden kimmoisuuteen (compliance) ja verenpaineen säätelyyn. Sen toimintaa kuvaa Windkessel-malli, jossa paine- ja tilavuusmuutokset kuvastavat suurten valtimoiden kykyä varastoida energiaa ja vapauttaa sitä vähitellen. Tämä mekanismi pienentää pulssiaalistä painevaihtelua ja ylläpitää eteisten ja lihasten kadyoponnollista verenpaineen keskiarvoa. Keskimääräinen laskimo- tai valtimon verenpaine määräytyy sydämen verenvirtauksen ja kokonaisperiferisen vastuksen mukaan.

Kliinisesti valtimusäiliön ominaisuuksia tarkastellaan valtimoiden kimmoisuuden ja pulssipaineen kautta. Ikääntyessä sekä joidenkin sairauksien, kuten hypertension ja ateroskleroosin, vaikutuksesta valtimoiden kimmoisuus vähenee, mikä lisää pulssipainetta ja potilaiden sydämen kuormitusta. Arvioinnissa käytetään mittareita kuten painevaste ja pulssivenytysnopeus.

Lisäksi artikkelissa käsitellään yhteydessä Windkessel-malleihin, verenkierron säätelyyn sekä verenpaineen ja sydämen toiminnan yhteisiä näkökulmia.