valonlähteinä

Valonlähteinä on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan esineitä tai järjestelmiä, jotka emittoivat valoa tai toimivat valonlähteenä valaistuksessa. Formaali merkitys on translatiivinen monikko sanasta valonlähde, ja sitä käytetään ilmaisemaan roolia tai tehtävää: jotakin käytetään valonlähteinä.

Valonlähteitä voidaan jakaa luonnonvalonlähteisiin ja keinotekoisiiin valonlähteisiin. Luonnonvalonlähteisiin kuuluvat aurinko, kuu ja tähdet sekä bioluminesoivat organismit joissakin tapauksissa. Keinotekoisia valonlähteitä ovat lamput ja valaisimet, kuten LED-, halogeeni- ja fluoresoivat lähteet. Valonlähteiden valinta riippuu käyttökohteesta, tilan ominaisuuksista ja toivotusta valaistuksesta.

Teknisiä ja suunnitteluun liittyviä näkökohtia ovat valovirta (mitataan lumen), värilämpötila (Kelvin), värintoistoindeksi CRI sekä energiatehokkuus (lumen wattia kohti). Valonlaadultaan ja suunnittelultaan erilaiset valonlähteet tuottavat erilaista tunnelmaa ja näkyvyyttä; esimerkiksi kirkkaus, kontrasti ja väritoisto vaikuttavat tilan kokemukseen.

Käytännössä valonlähteinä käytetään laajasti sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa, valokuvauksessa ja elokuvatuotannossa sekä teatterissa. Hätävalaistus, kasvihuoneviljelyn valaisu ja kaupallinen valaistus ovat muita yleisiä konteksteja, joissa valonlähteinä suunnitellaan useita eri lähteitä.

Kielellisesti valonlähteinä esiintyy usein ilmaisussa, jossa luetellaan tai määritellään, millaisia valonlähteitä kyseisessä tilassa tai järjestelmässä käytetään. Esimerkkivirka: rakennukseen valonlähteinä käytettiin LED-lamppuja ja perinteisiä hehkulamppuja.