valkaisumenetelmät

Valkaisumenetelmät ovat prosesseja, joiden tarkoituksena on poistaa tai vaalentaa väriaineita ja siten parantaa materiaalin kirkkautta. Niitä käytetään erityisesti tekstiileissä, paperissa ja puussa sekä joissain kosmetiikan sovelluksissa, kuten hiusten valkaisussa.

Valkaisumenetelmät voidaan jakaa oksidatiivisiin ja reduktiivisiin. Oksidatiiviset prosessit hajottavat väriaineet hapettimien avulla, kun taas reduktiiviset prosessit pelkistävät niitä. Yleisimmät valkaisuaineet ovat oksidatiivisessa haarassa vetyperoksidi (H2O2), natriumhypokloriitti (NaClO) ja klooridioksidi (ClO2); otsoni sekä peroksihappoja käytetään myös eri sovelluksissa. Reduktiivisissa prosesseissa käytetään esimerkiksi natriumtiosulfaatia (Na2S2O4) tai hydrosulfiteja.

Sovellukset jakautuvat pääasiassa seuraavasti: Tekstiileissä valkaisu tapahtuu usein ennen tai jälkeen kuidun käsittelyn, ja käytetään hyödynnettäviä hapettimia kuten vetyperoksidia tai natriumhypokloriittia. Paperin massan valkaisuissa käytetään klooridioksidia, vetyperoksidia tai otsonia; nykyisin suositaan ECF- eli chlorine dioxide -pohjaisia prosesseja sekä TCF-prosesseja, jotka pyrkivät minimoimaan klooriyhdisteiden pääsyn ympäristöön.

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ovat keskeisiä, sillä valkaisuaineet voivat tuottaa sivutuotteita ja vaikuttaa vesistöihin. Tästä syystä kehitetään ympäristöystävällisempiä menetelmiä sekä yhdistelmiä, kuten entsymaattisia valkaisumenetelmiä ja puhtaampia prosesseja. Teollisuudessa seurataan valkaisuprosessien tehokkuutta sekä viranomaissäädöksiä ja standardeja, kuten REACH-asetuksia.