klooriyhdisteiden

Klooriyhdisteet ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden rakenneosana on kloori. Ne kattavat sekä epäorgaaniset että orgaaniset aineet: epäorgaanisiin klooriyhdisteisiin kuuluvat kloorisuolat (esimerkiksi NaCl ja CaCl2), kloorihapot ja muut klooria sisältävät epäorgaaniset yhdisteet sekä kloorioksidit; orgaaniset klooriyhdisteet sisältävät hiilen ja kloorin muodostamia yhdisteitä, kuten alkyylikloridit sekä klooroidut hiilivedyt (esim. CH2Cl2, CHCl3, CCl4, C6H5Cl).

Luokittelu: epäorgaaniset klooriyhdisteet ja orgaaniset klooriyhdisteet. Epäorgaaniset yhdisteet ovat klooria, joka on sitoutunut epäorgaanisiin lohkoihin; esimerkkejä ovat NaCl, CaCl2, HCl sekä hypokloriittit (HOCl, ClO−) ja kloraatit/perkloraatit (ClO3−, ClO4−). Orgaaniset klooriyhdisteet ovat kloorin ja hiilen muodostamia yhdisteitä, kuten alkyylikloridit (R–Cl), arylikloridit sekä klooroidut hiilivedyt (CH2Cl2, CHCl3, CCl4, C6H5Cl).

Käyttö: klooriyhdisteet ovat keskeisiä monissa teollisuusprosesseissa. Esimerkiksi klooria käytetään veden desinfiointiin sekä valkaisussa; NaCl on elintarvikkeiden ja teollisuuden raaka-aine; PVC:n valmistus perustuu klooriyhdisteisiin; monet orgaaniset klooroidut yhdisteet toimivat liuottimina, torjunta-aineina sekä lääke- ja muoviteollisuuden raaka-aineina.

Turvallisuus ja ympäristö: monet klooriyhdisteet ovat korroosionkestoisia, myrkyllisiä tai haitallisia ympäristölle. Pysyviä organoklooriyhdisteitä kuten dioksiinit ja PCBs ovat erityisen huolestuttavia. Sääntelyä säätelevät muun muassa REACH, Stockholm-konventio, EU:n CLP-asetukset sekä kansainväliset ja kansalliset turvallisuusohjeet; näihin kuuluu toimittajien ja käyttäjien suojatoimet sekä jätteenkäsittelyn periaatteet.