valaisilaisista

Valaisilaiset ovat Sveitsin Valaisin kanton asukkaita. Kantoni sijaitsee Alppien juurella länsiosassa ja kuuluu maan monikieliseen alueeseen. Viralliset kielet ovat ranska ja saksa; kielellinen jakauma vaihtelee alueittain: alavien laaksojen asukkaat käyttävät pääosin ranskaa, ylälaaksoissa yleisempää on saksa. Paikallisissa murteissa yhdistyvät Walliser Deutschin ja ranskan vaikutteet.

Maantiede ja talous: Valais on vuoristoinen ja Rhône-joki virtaa laaksojen halki. Talous nojaa vahvasti turismiin sekä viininviljelyyn; alueelta tuotetaan sekä valkoviinejä kuten Fendant että punaviinejä kuten Cornalin. Suurimmat matkailukohteet ovat hiihtokeskukset Zermatt ja Verbier sekä laaksojen maisemat ja patikointimahdollisuudet.

Kulttuuri: Valaisilaiset ylläpitävät Alpine-perinnettä ja kantonin omaa juhla- ja markkinakulttuuria. Ruoasta erityisesti raclette-juusto sekä alueelliset viinit ovat merkittäviä.

Historia: Alue on ollut asuttu antiikin ajoista ja kuului Helvetian liittoon. Valais muodosti Sveitsin kantoniksi vuonna 1815 ja siitä lähtien se on ollut osa Sveitsiä.

Demografia: Väestö on monikielinen; valaisilaiset muodostavat ranskankielisen ja saksankielisen yhteisön sekä maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Pääkaupunki on Sion, ja siellä sekä muissa kaupungeissa elävät ihmiset muodostavat kantonin väestön merkittävän osan.