vakionopeudensäätöä

Vakionopeudensäätö (cruise control) on ajoneuvon ohjausjärjestelmä, jonka tehtävänä on säilyttää kuljettajan asettama nopeus ilman jatkuvaa kaasun säätöä. Perinteinen vakionopeudensäätö pitää auton nopeuden vakaana käyttämällä moottorin tehon säätöä ja tarvittaessa jarrutusta. Adaptatiivinen vakionopeudensäätö (ACC, adaptive cruise control) seuraa edellä ajavaa ajoneuvoa ja säätää nopeutta sekä turvaetäisyyttä automaattisesti sensoreiden avulla.

Toimintaperiaate: Yleisessä järjestelmässä kuljettaja asettaa halutun nopeuden ja aktivoi järjestelmän. Perinteinen järjestelmä säätää vain nopeutta säätämällä polttoaineen annostelua ja tarvittaessa käyttämällä jarruja. ACC käyttää edellä ajavan ajoneuvon etäisyyden mittaamiseen tutkaa, kameraa tai muita sensoreita; jos välimatka kapenee liian pieneksi, järjestelmä hidastaa tai jarruttaa, ja kun tilaa on taas vapaa, se kiihdyttää takaisin asetettuun nopeuteen. Järjestelmä voidaan yhdistää ajonvakautusjärjestelmiin ja nopeudenrajoitukseen.

Historia ja sovellukset: Vakionopeudensäätö yleistyi 1960-luvulla ja on sittemmin kehittynyt ACC:ksi sekä osaksi monia ajon turvallisuutta parantavia järjestelmiä. Nykyään useimmat uudet autot tarjoavat sekä vakionopeudensäätöä että ACC:ta, sekä vaihtoehtoja kuten nopeudenrajoitus.

Edut ja rajoitukset: Järjestelmä lisää ajomukavuutta ja voi pienentää polttoaineenkulutusta pitkillä ajomatkoilla. Se ei kuitenkaan korvaa kuljettajaa, ja sen toimivuus heikkenee huonossa säässä, märällä tai lumisella tiellä sekä tilanteissa, joissa näkö- tai liikennetiedot ovat epäselviä. Sensorihäiriöt tai väärä ympäristö voi estää tai muuttaa toimintaa.