vahingonkorvausperusteesta

Vahingonkorvausperusteella tarkoitetaan oikeudellista käsitettä, joka määrittää, millä perusteella vahingonkorvausvelvollisuus syntyy. Se kattaa ne edellytykset, jotka on täytettävä, jotta vahingonaiheuttaja voidaan velvoittaa korvaamaan aiheuttamansa vahinko. Yleensä vahingonkorvausperusteet liittyvät huolimattomuuteen tai tahallisuuteen, mutta myös sopimussuhteet ja tietyt lakisääteiset perusteet voivat synnyttää korvausvelvollisuuden.

Keskeisiä vahingonkorvausperusteita ovat tuottamussääntö, sopimusrikkomus ja ankara vastuu. Tuottamussäännön mukaan korvausvelvollisuus syntyy, jos vahinko on aiheutettu huolimattomuudella tai tahallisuudella. Sopimusrikkomuksessa vahingonkorvaus perustuu sopimusehtojen laiminlyöntiin. Ankara vastuu puolestaan tarkoittaa, että vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä vahingosta riippumatta siitä, onko aiheuttaja toiminut huolimattomasti tai tahallisesti; esimerkiksi vaarallisen toiminnan harjoittaja voi joutua vastuuseen.

Vahingonkorvausperusteen olemassaolon lisäksi korvauksen saaminen edellyttää usein, että vahinko on todellinen ja että sen ja korvausvelvollisen teon tai laiminlyönnin välillä on syy-yhteys. Lisäksi korvattavan vahingon on oltava sellainen, jonka korvaaminen on oikeudenmukaisesti perusteltua. Erilaisissa oikeusjärjestelmissä ja oikeudenaloilla voi olla omia erityisiä vahingonkorvausperusteitaan.