uudelleensijoitusvaikutus

Uudelleensijoitusvaikutus on taloustieteessä käytetty termi, jolla kuvataan sitä, miten resursseja – kuten pääomaa, työvoimaa tai tuotantokapasiteettia – siirretään yhdestä käyttötarkoituksesta toiseen. Siirto muuttaa resurssien kokoonpanoa ja voi siten vaikuttaa kokonaistuottavuuteen, kustannuksiin sekä hyvinvointiin.

Sovelluskohteita ovat muun muassa investointistrategiat, yritysten uudelleenorganisointi sekä alue- ja julkistalouden toimenpiteet. Uudelleensijoitusvaikutus voi ilmetä joko tuoton ja tehokkuuden paranemisena, kun resurssit kohdistuvat tuottavampiin käyttötarkoituksiin, tai tilapäisinä kustannuksina ja sopeutumisvaikeuksina, kun muutokset aiheuttavat järjestelmien häiriöitä.

Mekanismina voidaan nähdä sekä erikoistumisen paraneminen että kokonaisuuden parempi yhteensopivuus, mikä voi lisätä tuottavuutta. Toisaalta siirrot voivat luoda siirtymäkustannuksia, kuten investointeja, koulutusta tai organisaation uudelleenrakennusta. Lisäksi uudelleensijoitus voi vaikuttaa alueelliseen tai sektoroituun rakenteeseen ja kilpailuun.

Arviointi ja haasteet: vaikutuksia on usein vaikea eritellä suoraan, koska ne kytkeytyvät aikaan, markkinaoloihin ja muiden tekijöiden samanaikaiseen muutokseen. Tutkimuksessa korostuvat erityisesti tuottoerät, alueellinen kehitys ja siirtymävaiheen kustannukset.

Lisätiedot: allokaatio, portfolion tasapainotus, aluekehittäminen, sopeutumisvaikutukset.