uriinierituse

Uriinieritys (virtsaaminen) on elimistön prosessi, jossa munuaisten muodostama virtsa siirretään virtsarakkoon ja lopulta poistetaan elimistöstä virtsaputkea pitkin. Prosessi koostuu virtsan muodostumisesta munuaisissa, sen kuljetuksesta virtsateissä sekä virtsan erittymisestä ulos kehosta.

Virtsantuotanto alkaa munuaisten glomerulaarisen suodattumisen kautta: veri suodattuu, ja muodostuu virtsaa, jota muokataan takaisinoton ja jätteenpoiston kautta. Muodostunut virtsa virtaa munuaisten keräilyjärjestelmässä kohti virtsarakkoa, jossa se säilytetään siihen asti, kunnes se poistetaan virtsaputkea pitkin.

Mikturatio on sekä refleksinen että tahdonalainen tapahtuma. Kun virtsarakko täyttyy, venytyssensorit lähettävät viestejä selkäytimeen ja aivokuoren alueille. Parasympaattinen järjestelmä saa detrusor-lihaksen (virtsarakon lihakset) supistumaan ja sisäisen sulkijalihaksen rentoutumaan; ulkoinen sulkijalihas on hallittavissa tahdonalaisesti pudendalisen hermon kautta. Yhteistyö näiden rakenteiden välillä mahdollistaa virtsan vapautumisen sovittuna aikana.

Normaali virtsaneritys riippuu nesteytyksestä ja munuaisten toiminnasta. Aikuisella vuorokautinen virtsamäärä on yleensä noin 1–2 litraa, virtsan väri vaihtelee vaalean keltaisesta kirkkaaseen ja haju on neutraali.

Virtsanerityksen häiriöt voivat ilmetä inkontinenssinä, virtsaretentiona tai virtsatieinfektioina. Arviointi koostuu oireiden kartoituksesta, virtsan laboratoriokokeista sekä tarvittaessa urodynaamisesta tutkimuksesta ja hoidosta.