upregulaatio
Upregulaatio on biologinen prosessi, jossa solun tai kudoksen tietyn molekyylin, kuten proteiinin, reseptorin tai geenituotteen, määrä tai toiminnallinen aktiivisuus kasvaa. Termiä käytetään yleisesti molekyylibiologiassa, fysiologiassa ja farmakologiassa, ja sen vastakohta on downregulaatio, jossa määrät vähenevät.
Upregulaation mekanismit voivat olla moninaisia: geenin transkription lisääntyminen, mRNA:n stabiilisuuden kasvu, tehokkaampi translataatio, proteiinin vähentynyt hajoaminen
Käytännön esimerkkejä ovat reseptorien upregulaatio pitkäaikaisen antagonistilääkityksen seurauksena ja kompensoivat muutokset solunsisäisissä signaaleissa hormonaalisissa tai aineenvaihdunnallisissa
Upregulaatiota mitataan useilla menetelmillä: qPCR mRNA-tasolle, Western blot tai ELISA proteiinitasolle, immunohistokemia tai virtausfotosytometria solupintaproteiineille ja